RENNOSTI HEIKKO

Meinasin kirjoittaa otsikoksi `rennosti hoikka´, enne? Joka tapauksessa painoni putoaa hissukseen mutta tasaiseen tahtiin vaikka en ole osallistunut yhteenkään `erikoisvalmennukseen´, joissa luvataan jotain ihan uutta ja erilaista. Yhteistä noille valmennuksille on, että ne ovat pääsääntöisesti lyhytkestoisia paketteja, joiden pitäisi antaa valmiudet loppuelämäksi... Tuhannet ja tuhannet ovat saaneet niistä apua. En epäile sitä, koska muutenhan valmentajat olisivat työttömiä.

Itse pysyttelen sitkeästi itsevalmennuksessa. Saan syödä mitä huvittaa ja jumpata milloin huvittaa. Eri valmennusten mukaan oikein olen tehnyt sen, että teen itselleni miellyttäviä asioita. Suurin muutos mitä olen tehnyt viimeisen parin viikon aikana on, että käyn vaa´alla joka ikinen aamu. SULAMO piirtää kaunista alaviistoista käyrää, jonka ihailulla voi aloittaa joka päivän. Se pitää ruodussa. Samalla oppii lisää itsestään.

Monissa valmennuksissa sanotaan, että ruokien punnitseminen ei ole normaalia. Minulle se on normaalia. Se opettaa säätelemään ruokien annoskokoja ja sisältöjä. Huonot ruokatapanihan ovat syntyneet vuosikymmenten saatossa. En voi olettaa että ne korjaantuvat muutamassa viikossa. Usein joudun kysymään itseltäni, ketä oikein huijaat? Vastaus on aina, että huijaus on pois itseltäni.

Parasta syksyn valmennustarjonnassa on, että osassa tarjotaan itsensä hellimistä. Ei ruoskimista ja suorapuheisuutta. Päätinkin lukea jatkossa Maanantaisoturit, koska sen kirjoittaja lupaa henkistä valmennusta ja ihastuin varsin paljon hänen nettikirjoituksiinsa. Seuraavaksi siis kirjastoon.

Meitä naisia, ja ehkä joitain miehiäkin, vaivaa se, että haluamme olla täydellisiä. Sellaiksi emme koskaan tämän elämän aikana kuitenkaan tule. Voimme olla jonkin mittapuun mukaan täydellisiä, mutta joka tapauksessa meissä kaikissa on heikkouksia. Joillakin ne pysyvät piilossa, joillakin hallinnassa, joillakin näkyvillä. Ihaillun kauniin ja sutjakan julkkiksen sanoessa, että hänen heikkoutensa on suklaa, tuntuu se satumaisen rosoiselta, hän tulee lähelle jokaisen pullukan arkea ja julkisuusarvo nousee entisestään.

Täydellisyyden tavoittelu näkyy kaikkialla missä ihmiset ovat kokoontuneet yhteen. Työpaikalla ei uskalleta myöntää, että on tehnyt virheen. Se yritetään peittää nostamalla esiin virheitä työkaverista. Sellainen ei rakenna yhteisöä. Jos virheen tehnyt kertoisikin sen avoimesti, joku muukin voisi avautua. Ollaan heikkoja yksin, mutta yhdessä vahvoja. Meillä kaikilla on vahvuuksia ja kun ne kasataan yhteen, yksilön heikkous ei tunnu missään.
Jeesukseen uskovana on sikäli helppoa, että voi antautua hänen syliinsä. Kiitos, että otat heikkouteni ja autat. Ilman sinua en pärjäisi. Ei tule stressiä, vaikka kompastelee ja tekee virheitä. Virheiden tekeminen tarkoittaa minun ajatusmaailmassani sitä, että on oman osaamisensa äärirajoilla, venyttämässä itseään kohti uuden oppimista. Joten ihanaa on olla heikko, yrittää tietenkin parhaansa, mutta alati siinä linjassa, että on oppimassa uutta. Maailmaa on rakennettu tähän saakka virheistä oppimalla.

Ihastuin kauniisiin pihlajanmarjoihin viime viikolla ja päätin keksiä niistä reseptejä. Tässä ensimmäinen, smoothie, tai pirtelö, kumpi vaan, kukapa sen eron vääntää, paitsi tietysti wikipedia, joka valistaa meitä, että pirtelössä on aina jäätelöä. Smoothie on siis siltä osin terveellisempää ja  ainakin se on trendikkäämpää, mutta anyway, erittäin hyvää oli, jos tykkää lievästi happamasta :-)

n.½dl pihlajanmarjoja (jos pakastat ennen ne hieman makeutuvat)
1 rkl raakaruokosokeria
1 banaani
2 rkl sitruunamehua
1dl appelsiini mehua
1 dl mansikoita
Soseuta ja nauti kylmänä :-)