Fancyfiftylady

Ihanaa oli Jouluna! Sain lahjaksi ihan parhainta: pinkkiä. Tyttäreni oli ostanut minulle pinkit kotikarvatossut. Rakastan pehmoista karvaa ja pinkkiä. Täydellistä. Voitte lukea jouluni lyhyen tarinan tyttäreni ja minun yhteisestä blogistamme: http://motherandaughtercookbook.blogspot.fi/ Monet ovat olleet pohjois-Suomessa, jossa on talven ihmemaa ja nyt he huokailevat lähtöä takaisin etelään. Jopa Hyvinkäällä on valkoista, vaan ei täällä Espoossa. Espoossa on kuitenkin hyvä asua. On luonnonpuisto, on meri, on metsää, on ihmisiä, on kaupunkia ja saaristovene. Kesäisin. On hiljaista ja meluisaa. On kaikki palvelut. Sitä on Espoo. Täydellinen suomalainen kaupunki. Oli mikä tahansa sää aina on jotain kaunista. Kannattaa katsoa tarkkaan ympärille. Luonto on säästä huolimatta aina täynnä kauniita yksityiskohtia. Rypistyneet tummat pihlajanmarjat sinistä taivasta vasten tai hennosti jäänyt merivesi rantakalliolla. Tarvitaan vain se, että avaa silmänsä. Saarioinen oli k

Eräs ystäväni oli tänään jakanut fb:ssä humoristisen viestin siitä, että ensimmäinen askel muutokseen on oman paskapuheen tiedostaminen. Ilman itsetutkiskelua ei voi muuttua. Raamatun mukaan suu puhuu sitä mikä sydämessä on. Kun tutkii puhettaan, tulee tietoiseksi sydämensä tilasta, joka usein on varsin musta. Jos nimittäin on rehellinen. Minulla on ollut mielessä viime vuoden tapahtumat näihin aikoihin. Minulta ja mieheltäni toivo elämän jatkumisesta ja yhteisestä tulevaisuudesta oli viety. Syöpäsolut jakaantuivat ja lisääntyivät mieheni kehossa villiä tahtia. Hän oli jatkuvasti kuumeessa, yli kuukauden yhtäjaksoisesti ja tuo vahva ja ennen terve keho joutui hiljalleen antamaan periksi taistelussa. Syöpä alkoi näkyä jo ulospäin. Samalla, kun puheissamme pidimme yllä toivoa uudesta lääkkeestä, seisoi kuolema jo eteisessä. Rakkautemme ensi huuma kantoi vielä arjessa, mutta samalla me tiesimme, etteivät useimmatkaan yhteisistä unelmistamme toteutuisi. Tänään, samanai

Kun luulee olevansa voiton puolella, iskee marraskuu kovaa palleasta ilmat pihalle. Käy kuin ylpeälle, joka kompastuu siihen, eikä näe metsää puilta. Marraskuussa alkoi joulun odotus. Kynttilöitä ja sähkövalosarjoja ilmestyi päivittäin lisää talojen pihoille ja ikkunoihin sitä mukaa kun marraskuu kiihdytti juoksuaan kohti joulukuuta. Vastahan se oli kesä, monet päivittelivät ja samaan hengenvetoon totesivat kuinka kamalia ovat pimeät päivät, joissa ei valon pilkahdusta näy. Vesisadetta riitti pisimpään kahdeksana päivänä peräkkäin. Merissä on vielä paljon vettä jäljellä. Marraskuussa syksyiset marjat yrittivät pysyä hengissä hyisen loskan keskellä ja ilahduttaa ohikulkijoita. Hei, kyllä me tästä selvitään. Vielä on elämää jäljellä. Me vain torkumme hetken. Kävelin hyisellä hiekkarannalla, jossa ei näkynyt auringonottajia. Vain muutama kuukausi sitten varpaat upposivat kävellessä lämpimään rantahiekkaan. Ei ollut rantavalvojaa komentamassa ettei