Tuorepuuroa ja elämäntarkoituksen pohdintaa
Samanaikaisesti, kun minä keskitän voimavarojani jaksaakseni jumpata ja laskeakseni kaloreita, joita kippaan alas mahaani, maailman hirveydet tulevat nähtäviksi lähelle, kuten eilinen lähikaupungissa sattunut joukkopuukotus. Pahuus ja raakuudet ovat aina olleet maailmassa, mutta näkyvät veriteot kaukana silmien ulottuvilta. Vaikka onhan Suomessakin aina murhattu ihmisiä joka vuosi, jotkut asiat saavat enemmän uutistilaa kuin toiset. Murhaajan lisäksi syytä ja syyllistä etsitään viranomaisista, poliitikoista, naapurista ja nykyään useimmiten maahanmuuttajista. Veriteoista tiedottavalla viereisellä kanavalla pyörii kuuma rakkausrealitysarja, jossa nuoret filmitähtimäisen kauniit ihmiset pitävät hauskaa drinksulasi kädessä joka käänteessä ja harrastavat kameroiden edessä seksiä. Kontrasti on aikamoinen. Kanavia selatessa voi oikeasti heikompaa ahdistaa ja toisaalta tv:n ääressä voi turvallisesti katsoa etäältä, kunnes myrsky kaataa puun ikkunasta sisälle.
Ja toistaiseksi oma elämäni jatkuu, Jumalan armosta.
Silloin voi kysyä itseltä, mikä on kaiken tarkoitus, kun kieritän ajatuksiani vain oman elämäni ympärillä? Vaikka en ketään puukota, pahuus on itsessäni. Yritän kaikin keinoin joka päivä sitä talloa. Se pursuaa sydämestäni kateutena, katkeruutena ja anteeksiantamattomuutena. Katson silloin sydämeni juuriin, mistä ne kauhukseni tulevat? Ne yrittävät viedä minut mukanaan.
Joskus henkinen puukotus voi tulla yllättävästi läheiseltä ihmiseltä. Vaatii hurjan paljon antaa anteeksi sellaiselle, joka kohtelee väärin, on jopa sydämetön. Kun niin onnistuu ponnisteluiden kera tekemään, tulee rauhallinen olo. Tein oikean valinnan sillä kertaa. Aina en onnistu ja ajaudun mieltä syövyttäviin katkeriin ajatuksiin. Silloin sydämeeni tulee särö ja teen väärän valinnan, mikä johtaa uuteen säröön ja uuteen väärään valintaan. On siis yritettävä paikata säröjä. Laastarointi on vain lyhytaikainen apu. Kuten suklaalevyn syöminen tai litra jäätelöä. Ilkeät sanat toiselle ihmiselle tai juoruaminenkin laastaroittavat joskus kummallisella voittoisalla tavalla hetkellisesti, mutta johtavat huonoon lopputulokseen.
Mutta back to bisnes: viikon tavoite on saavutettu; jumppasin viisi minuuttia päivittäin. Suunta on oikea. Tällä viikolla -600g huolimatta siitä, että söin laskemattomia kaloreita kuten eilen iltapalaksi leffaa katsoessani ratsastuksen jälkeen päätin nauttia: koko kippa maksalaatikkoa anopin poimimilla puolukoilla ja päälle puoli kiloa suklaavanukasta - niin nam :-) Kalorit menivät todellisuudessa yli vain hieman.
Käytin tunteja aikaa siihen, että latasin puhelimelleni lisää aloittelijoden lyhyitä jumppaohjelmia, kuten pilatesta ja jumppapalloa. Tärkein liikuntamotivaattorini on ratsastus, jonka aloitin alkeiskurssilla viime keväänä. Voimakas halu kehittyä lajissa vaatii hyvää lihaskuntoa. Eri jumppaohjelmat taas piristävät ja auttavat siten motivaatiossa.
Somessa pyörii tähän vuoden aikaan massiivinen määrä elämäntapavalmennusmainoksia ja dieettejä. Jokaisen tarpeeseen löytyy jokin. Kuuntelin ja selasin läpi niistä kaikki ilmaiset ja totesin, että olen oikealla polulla. Pyrin välttämään tyypillisiä sudenkuoppia kuten hurjaa rehkimistä nollakunnolla ja nälkäkuureja. Pysähdyn, keskityn ja ajattelen itseäni kuunnellen, tai ainakin pyrin siihen. Sulamo on siitä hyvä, että se nojautuu yleisiin tutkittuihin ravitsemussuosituksiin. Elämänsä treenannut mieheni antoi minulle kuntoiluohjeeksi, että ennen harjoittelua pitää käydä mielessään läpi tuleva treeni. Sitä olen noudattanut tällä viikolla. Olen suunnitellut edellisenä iltana, minkä ohjelman teen huomenna ja mihin kellonaikaan. Se on toiminut. Ajoittain minussa asuva vätys yrittää sanoa, että tänään ei jaksa, on ollut kiireitä joten voit jättää treenin väliin. Olen läimäissyt sitä päättäväisesti sanoen, että viisi minuuttia jaksaa ja ehtii aina.
Viikkoni villityksenä oli olla muodinmukainen: harjoittelin tuorepuuron tekemistä. Helppoa ja hyvää, kuten mainokset lupasivat: kuvassa on ½dl neljän viljan hiutaleita, 1 rkl psylliumkuitua, 1rkl muscovadosokeria, 1 rkl auringokukan siemeniä ja 1dl mansikoita- nam :-) Voimia tulevaan viikkoon taas kaikille.
Ja toistaiseksi oma elämäni jatkuu, Jumalan armosta.
Silloin voi kysyä itseltä, mikä on kaiken tarkoitus, kun kieritän ajatuksiani vain oman elämäni ympärillä? Vaikka en ketään puukota, pahuus on itsessäni. Yritän kaikin keinoin joka päivä sitä talloa. Se pursuaa sydämestäni kateutena, katkeruutena ja anteeksiantamattomuutena. Katson silloin sydämeni juuriin, mistä ne kauhukseni tulevat? Ne yrittävät viedä minut mukanaan.
Joskus henkinen puukotus voi tulla yllättävästi läheiseltä ihmiseltä. Vaatii hurjan paljon antaa anteeksi sellaiselle, joka kohtelee väärin, on jopa sydämetön. Kun niin onnistuu ponnisteluiden kera tekemään, tulee rauhallinen olo. Tein oikean valinnan sillä kertaa. Aina en onnistu ja ajaudun mieltä syövyttäviin katkeriin ajatuksiin. Silloin sydämeeni tulee särö ja teen väärän valinnan, mikä johtaa uuteen säröön ja uuteen väärään valintaan. On siis yritettävä paikata säröjä. Laastarointi on vain lyhytaikainen apu. Kuten suklaalevyn syöminen tai litra jäätelöä. Ilkeät sanat toiselle ihmiselle tai juoruaminenkin laastaroittavat joskus kummallisella voittoisalla tavalla hetkellisesti, mutta johtavat huonoon lopputulokseen.
Mutta back to bisnes: viikon tavoite on saavutettu; jumppasin viisi minuuttia päivittäin. Suunta on oikea. Tällä viikolla -600g huolimatta siitä, että söin laskemattomia kaloreita kuten eilen iltapalaksi leffaa katsoessani ratsastuksen jälkeen päätin nauttia: koko kippa maksalaatikkoa anopin poimimilla puolukoilla ja päälle puoli kiloa suklaavanukasta - niin nam :-) Kalorit menivät todellisuudessa yli vain hieman.
Käytin tunteja aikaa siihen, että latasin puhelimelleni lisää aloittelijoden lyhyitä jumppaohjelmia, kuten pilatesta ja jumppapalloa. Tärkein liikuntamotivaattorini on ratsastus, jonka aloitin alkeiskurssilla viime keväänä. Voimakas halu kehittyä lajissa vaatii hyvää lihaskuntoa. Eri jumppaohjelmat taas piristävät ja auttavat siten motivaatiossa.
Somessa pyörii tähän vuoden aikaan massiivinen määrä elämäntapavalmennusmainoksia ja dieettejä. Jokaisen tarpeeseen löytyy jokin. Kuuntelin ja selasin läpi niistä kaikki ilmaiset ja totesin, että olen oikealla polulla. Pyrin välttämään tyypillisiä sudenkuoppia kuten hurjaa rehkimistä nollakunnolla ja nälkäkuureja. Pysähdyn, keskityn ja ajattelen itseäni kuunnellen, tai ainakin pyrin siihen. Sulamo on siitä hyvä, että se nojautuu yleisiin tutkittuihin ravitsemussuosituksiin. Elämänsä treenannut mieheni antoi minulle kuntoiluohjeeksi, että ennen harjoittelua pitää käydä mielessään läpi tuleva treeni. Sitä olen noudattanut tällä viikolla. Olen suunnitellut edellisenä iltana, minkä ohjelman teen huomenna ja mihin kellonaikaan. Se on toiminut. Ajoittain minussa asuva vätys yrittää sanoa, että tänään ei jaksa, on ollut kiireitä joten voit jättää treenin väliin. Olen läimäissyt sitä päättäväisesti sanoen, että viisi minuuttia jaksaa ja ehtii aina.
Viikkoni villityksenä oli olla muodinmukainen: harjoittelin tuorepuuron tekemistä. Helppoa ja hyvää, kuten mainokset lupasivat: kuvassa on ½dl neljän viljan hiutaleita, 1 rkl psylliumkuitua, 1rkl muscovadosokeria, 1 rkl auringokukan siemeniä ja 1dl mansikoita- nam :-) Voimia tulevaan viikkoon taas kaikille.
Kommentit
Lähetä kommentti