Nyrkkimäärä vs kalorit


Kuten aiemmin kerroin, päätin lopettaa kalorien laskennan ja siirtyä uuteen aikakauteen. Olen harjoitellut nyrkkimäärän käyttöä ja verkkokurssilla opastettua tietoista syömistä, itse kutsun sitä pysähtymiseksi ruuan ääreen. Keskityn. Ajattelen. Joka suupalaa. 

Nyrkkimittaresepti menee kutakuinkin näin:

- kämmenellinen proteiinia
- nyrkillinen vihanneksi
- käden kuppi hiilihydraatteja
- peukalon koko rasvaa 
Aika helppoa vai mitä?

Uskoisin, että meidän ikuisten laihduttajien suurimpana ongelmana on elämään liittyvät erilaiset sosiaaliset tilanteet kuten juhlat. Silloin ei ole saatavilla itse suunniteltua ja valmistettua ruokaa, jossa kaikki ravitoaineet ja kalorit ovat prikulleen kohdillaan. Eikä grammaakaan liikaa rasvaa tai sokeria.

 Jos on valmis ateriasuunnitelma ja sitä noudattaa, laihtuu taatuusti. Entä kun sitä ei voi noudattaa? Onko sitten heti ihan hukassa? Mitä teen? Koko dieetti taas menee päin mäntyä. Menkööt. Jatkan taas maanantaina, kun arki koittaa tylsänä.

Sen ei tarvitse mennä niin.
Voit nauttia elämästä ja juhlista täysin siemauksin katsomalla mitä ja miten paljon lautaselle laitat. Keskittymällä. 

Tässä olen suurinpiirtein yrittänyt nyrkkimääräisesti koota lautaselle ruokaa työpaikan ruokalassa. Tietenkin tuota lohilaatikkoa olisin halunnut koko lautasen täyteen, mutta yritin pysyä kohtuudessa. Itse asiassa nyrkkimäärä on vähän sama kuin vanha lautasmalli. Pyörä on vain taas keksitty uudelleen. 

Tässä olin syömässä eräässä ala´carte ravintolassa kutsuvierasillassa. Etukäteen sai valita ruuat, valitsin mahdollisimman kasvisvoittoista. Tarjolla oli myös pippuripihviä, mutta päätin jättää sen väliin, koska päättelin että siitä tulee tosi väsynyt ja raskas olo ja uni sen jälkeen heikko. Valintoja. 

Nykyään kuljen usein työmatkaa Onnibussilla.Tuolloin nautin salaattibaarista päivällisaterian matkalla. Rakastan salaattibaareja. Yritän koota salaatinkin lautasmallilla. Ensin täytän kasviksilla puolet kipasta ja päälle vähän proteiinia, usein kalaa, kuvassa myös pari falafelia kokeeksi. Tykkäsin.

Tälläkin kerralla työpaikan ruokalassa syödessäni  yritin koota aterian mahdollisimman paljon nyrkkimäärän /lautasmallin mukaisesti. Mieli teki ottaa kaksi kanafilettä, mutta otin vain yhden. Söin sen ajatellen ja nautiskellen. Aivan täyteen tulin. Jälkiruoka oli extraa. Mangovanukasta. Herkkua. En vain voinut vastustaa.

Tämä lautanen näyttää enemmän lautasmallilta. Mitä vikaa siinä on? Se, että siinä on ihan liikaa ruokaa. Hyvä kun reunat riittävät. Olin ihan ähky tämän jälkeen ja opin, että ei näin paljon. Tämä lautanen on koottu ennen noita edellisiä, joten menee alkuharjoittelun piikkiin. Kuka jaksaa syödä noin paljon? Ahmatti.
Ruoka on vain niin hyvää. Siksi kai me ikuisuuslaihduttajat taistelemmekin. Nautinnon ja kohtuullisuuden välimaastossa.





Kommentit

Lähetä kommentti

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Ikuiset viimeiset kiusaukset

Kuva
Kelasin takaisinpäin ensimmäistä elämäntapamuutosvuottani. Jokseenkin kauhistuin. Arki tarjoilee eteemme houkutuksia ja kiusauksia toinen toisensa perään. Miten selviämme niistä siten, että pysymme jokseenkin valitsemallamme tiellä? Ohjeiden puutetta emme voi syyttää. Virtuaalimaailma on niitä pullollaan, joista jokainen voi valita mieleisensä. Itse olen viime aikoina tarttunut muutamiin ilmaisiin ja kieltämättä niistä aina jotain uutta jää taskuun. Toistaiseksi en ota maksullisia. Vain siinä tapauksessa, että minulla on aikaa sitoutua niihin. Aika. Se onkin ystävä, jonka kanssa haluaisin syventää suhdetta. Mieheni on  ajankäytön mestari. Hän on aina täydellisessä aikataulussa, koska hän kalkuleeraa päässään jako-ja kertolaskuja nopeuden matemaattisilla suureilla. Oikeasti. Kuka sellaiseen pystyy? Hän. Se on mahdollista. Jokatapauksessa jopa ilmaisten ohjelmien päivittäinen seuraaminen on ajankäytölleni haasteellista. Pitää ilmeisesti opetella jonkin verran lisää kalkule
Lue lisää

mehukkaita arkiruokia

Kuva
Fitfarm listasi laihduttajien yleisimpiä sudenkuoppia. Yksi niistä on tylsä, samantyyppinen ruokavalio viikosta toiseen. Tunnistin tilanteen helposti, koska olen kokeillut satoja dieettiohjelmia. Ne eivät ole tavallista elämää, vaan tilapäistä, jolloin odottaa, milloin se loppuu, että pääsee taas syömään jotain hyvää. Tuntuu kuin laihduttaminen olisi vain tuskien taival, hetkellinen vaihe, jonka jälkeen taas siirrytään mukavaan herkutteluelämään.  Kun tekee elämäntapamuutosta, siihen eivät kuulu yksitoikkoiset ruokarutiinit vaan, että nauttii elämästä ja ruokahetkistä. Olen pysyvästi laihtunut yli 11kg ensimmäisen blogipostaukseni jälkeen. SULAMON käyrä on alaviistoinen, lukuunottamatta pieniä tasaisempi vaiheita ja yksittäisiä teräviä hypähdyksiä. Päättelen, että olen onnistunut tekemään pysyvästi oikeita valintoja. Siksi päätin julkaista herkullisimpia arkikokkailujani. Toivon että ne kannustavat sinuakin syömään hyvin muutoksessa. Laihduttaminen ei ole kituuttamista, vaan suunn
Lue lisää

laihtumisen salaisuudet

Kuva
Somemaailma on täynnä ihmisiä, jotka treenaavat, valmentavat ja laihduttavat. Vaan vähän olen tavannut itseni kaltaisia keski-ikäisiä. Kukaan muu ei tiedä, minkälaista on olla viiskymppinen sohvaperuna kuin viiskymppinen sohvaperuna. Tilanne on täysin toinen. Siitä innostuneena olen päättänyt jatkaa tämän blogin kirjoittamista ja somepäivittämistä. Kun painoa on pudonnut parissa vuodessa noin parikymmentä, haluan kannustaa ikäisiän naisia elämäntapamuutokseen.  IG:ssä  olen ulla_nuu69 ;-)  Nimittäin kaikki muuttuu kun täytät 45 vuotta. Sitä ennen on keskimäärin hyvin. Jaksat, kuntoudut, rasva palaa ja palaudut. Sen jälkeen nuo kaikki ominaisuudet rapistuvat yksi kerrallaan, huomaat käveleväsi mummotyyliin, varovasti, kun polvia ja lonkkia kolottaa. Parit kyykyt, niin johan on lihakset jumissa monta päivää. Siitäkin huolimatta ja silläkin uhalla, että urheilija ei tervettä päivää näe, kuten rakas puolisoni aina valistaa, kannattaa jatkaa. Jos ei jatka, tie on vain
Lue lisää